Lilli on keksinyt omat keinot treenata yksikseen, ovela tyttö kun on. Tänään hän oli ottanut meikän treeniliivin naulakosta, sieltä taskusta sitten tunnistusnoutokapulan, viskellyt sitä ja lopuksi palkannut itsensä taskusta otetulla pallolla ja lopuksi sitten vielä suut makiaksi kähveltämällä leipää. Tätä tunnistusnoutoa Lilli on harjoitellut myös valkkaamalla lehtipinosta juuri sen lehden mitä minä olen lukenut (seassa siis mainoksia yms. mihin en ole koskenut ollenkaan) ja löydettyään oikean lehden Lilli sitten on kuskannut sen sänkyyn odottamaan että äiti tulee kotiin tarkastamaan että varmana se oikea lehti on löytynyt. Ja olihan se juuri se lehti mitä minä olin käpälöinyt. Sama leikki jatkuu kun minä käpälöin yhtä ruusuketta ja sitten laitoin sen takaisin paikoilleen seinälle muitten ruusukkeitten sekaan. Seuraavana päivänä sitten Lilli oli valkannut sieltä sen käpälöidyn ruusukkeen itelle. Ja lyön vaikka pääni pantiksi että asialla on Lilli eikä Sisu. Lilli nimittäin tosi tarkasti aina haistelee kaikki tavarat muutenkin mihin minä olen koskenut.

Ja sitten tänään todistin noiden tyyppien itseohjautuvaa hakutreeniä. Sisu (the maalimies) otti pallon ja meni sen kanssa piiloon. Lilli etsi ja kun löysi niin haukkua räkytti menemään niin kauan kunnes sai pallon kähvellettyä itselleen. Että semmosta!

Onkohan tämä jotain vihjailua Lilliltä että nyt pitäis reenata pikkasen enemmän. No lauantaina päästään tod. näk agiliitämään ja tänään löysin lenkillä oivia sulia metsiä mihin saisi vielä hyvin jälkeä tehtyä. Ehkäpä huomenissa voisi viritellä jälkihommia kehiin.

Sisu on sentään treenannut ihan ohjatustikkin. Eilen nimittäin reenailimme tokoa ja saimme jälleen hyviä uusia vinkkejä noutokapulan suhteen. Oli siinä hommaa kerrakseen että saatiin hyvä puruote koiruudelle. Harjoittelimma myös seuraamista ja hyppyä. Lopuksi oli vielä paikalla olo kuuden koiran kera. Ensin me ohjaajat kiertelimme toistemme koiria, sitten ohjaajat kävivät piilossa, kouluttaja nakkeli kynää hallin lattiaan että saatiin jotain ääniä hiljaisuuteen sekä koputteli peiliin ja repi paperia. Hyvin pysyi koiruudet kaikki ruodussa. Sitten palattiin takaisin koirien luo ja yksi kerrallaan oman nimen kuultuaan sai pyytää koiran ylos. Osa koirista oli vähän nukahduksissa, paikallaolo aika kun oli melko pitkä. Sisu kuitenkin nousi näppärästi sivulle.