Eilen liideltiin Lillukan kanssa jälleen activella. Meillä oli kaksi erilaista rataa ja ihan kätevästi ne meni. Ensimmäisellä radalla oli vähän ongelmia ensimmäisen valssin kanssa kun Lilli paineli suoraaaaaan kun olisi pitänyt kääntyä. Noh palkkailin sitten kuuliaisesta toiminnasta makkaralla ja tyttö alkoi taas tykätä tottelemisesta. Loppu radat meni hienosti ja Lilli kuumui ensimmäistä kertaa niin että haukkui kesken radan, huvittavaa! Ja irtosikin ihan eri meiningillä ja vauhtia oli niin että huhheihei. Edistystä on siis tapahtunut. Minä jo uskottelin itselleni että saan viimein hieman rauhallisemman agilitykoiran joka ei möykkää ja lähde lapasesta, vaan näyttää nyt siltä että vauhtia ja vaarallisia tilanteita onkin tulossa! Eihän Lilli koskaan mikään hitura ole ollutkaan, mutta nyt lähti semmoinen turbo vaihde päälle (=koira osaa itse hakea esteitä ja etenee)

Tänään sitten läksimmä Seijan vetämään tokoon. Lilli oli vähän tohkeissaan ja sekaisin, hallin nurmimaton uumenista kun löytyi jonkun vanhoja makkaranpalasia niin eihän sitä nuuskimista voi siihen lopettaa! Eli työ oli siinä että saatiin tämä makkararohmu hommiin. Paikalla olo meni aikasen näppärästi, Lilli äännähti vain kerran ja sitten hoksasi että hups, hiljaisuudellahan se palkka taisi tässä hommassa tullakkin. Seuraavaksi reenailimme ruutua ensimmäistä kertaa. Koska Lilli on vannoutunut makupala-alusta fanaatikko oli ruutu sille aika helppo homma tässä vaiheessa kun sielä vielä alusta on. Ja seisominenkin ruudussa meni hienosti, sillä satuinpa juuri eilen treenaamaan Lillin kanssa seisomista, jes. Seuraamiskaaviossa käännökset meni vähän plörinäksi ja otinkin sitten pikkuisen pelkkiä käännöksiä, että edes vähän taas muistaisimme mitä se kääntyminen tarkoittikaan. Hihhei. Ja loppuun vielä hyppyä joka meni hypyn jälkeiseen makkarannuuskintaan matolta eli enpä kerennyt edes seiso sanaa sanoa kun Lilli nuuski, argh. Pitää vissiin tulla imuroimaan halli ennen meidän treenejä ettei sieltä vahingossakaan löydy yhtään ylimääräisiä makupaloja lattialta. Jäävissä liikkeissä seisomisen harjoittelu kostautui kun Lilli tarjosi maahan menon sijaan seisomista kokoajan. Otin sitten ihan erikseen maahanmenoja koira minun edessäni ja näin jälleen muistimme uudelleen mitä se nopea maahan meno tarkoittaa. Toko on hurjaa hihihi. Tarkoituksena kuitenni jatkaa tokoilua tällä porukalla kevät, jospa me jotain vielä opitaan :)