Niin se aika taas on vierähtänyt ja pikkuneiti Lilli on täyttänyt kolme vuotta. Lilli on aika hauska pirulainen, niin on aina äitin mussukka ja seuraa kuin varjo perässä ja tekee yleensä kaiken niinkuin sanotaan ja niinkuin äiti toivoo. Vaan kun äiskä vaikka nukkuu voi pikku Lilli alkaa vahtia äidin unia, kun äiskä ei näe voi pikku Lilli vahtia luita tai mitä nyt milloinkin. Kun äiti näkee sitä ollaan ihan kiltti ja pikkuinen sydänkäpynen <3 mielellään sitä Pikku-Lilli istuu äiskän sylissä penkillä ja autossa pitäisi päästä etupenkille. Jos sanotaan vaikka istu ennen ruokaa niin Lilli katsoo muita "istukaa, ei koske mua". Jos sanon "Lilli istu" se katsoo muita, nyt MÄÄ istun, teidän muiden ei tarvi. Pikku-Lilli tykkää kaikista tutuista ja istuu mielellään kaikkien sylissä kuin ihmislapsi ja mielellään turisisi ihmisten kanssa kahvipöydässä jos osaisi. Hyvä näkyvyys on kaiken aa ja oo. Agikisoissakin Lilli pitää monesti ottaa syliin että se näkee radalle kunnolla. Osaa lukea Lilliä aika hyvin ja tiedän mitä se milloinkin minulle puhuu. Ja aina jos silmä välttää pikkuneiti saattaa heittää kiltin esitysvaihteen romukoppaan ja lähtä suunnittelemaan kavaluuksia miten nousta ylemmäs pienelle kuningattaren valtaistuimelle ;)

Uusi vuosi meni koirilla hyvin. Kukaan ei pelännyt raketteja, Emppu vähän huoletti että miten se reagoisi vaan eipä tuo tainnut välittää mitään. Empun elämässä on niin paljon kaikkea mukavaa, on syötävää ja paimennettavaa (=Emppu mielellään paimentaa kaikkia koiria puremalla niitä ja roikkumalla hännässä, niskavilloissa tai karvoissa...) Emppua ei siis voisi joku hiivatin pamaus haitata koska elämä nyt vaan on niin vänkää. Emma on keksinyt myös miten saa kauheasti huomiota ja äiskän huutamaan ja karjumaan (=hirveän kivaa on kun karjutaan) eli tämä pikkuneiti junior on alkanut vahtia. Autoa voi vahtia, pihaa voi vahtia ja taloakin voi vahtia. Emppuli kasvaa ainakin puoleksi isommaksi kun se nostaa karvat pystyyn ja alkaa haukkua poksuttaa. Valitettavasti tämä hurja vahtihaukku ei ole mielestäni kovin tehokasta, joten nou hätä. Emmaa vain ei oikein pysty ottamaan tosissaan.

Ollaan me vähän treenattukkin agia, tokoa ja hahaa nätöä! Tällä viikolla olisi agilityepiksiä tarjolla joten sinneppä mennään. Tarkoitus olisi treenatakkin pari kertaa ja lampaitakin voisi käydä ulkoiluttamassa hangessa ettei ne ihan mätäne talliin. Tänne en jaksa nyt laittaa tavoitteita ensi vuodelle koska ne on vielä harkinnassa. Elän nyt tallaista talvikaamos aikaa etten jaksa olla kovinkaan kunnianhimoinen (olenkohan joskus muka ollut...) Mutta kait sitä voi elämässä olla muutakin kuin sen kisakalenterin värkkäys, levähdetään nyt hetki ja puurretaan taas sitten kun jaksetaan! Helmikuussa alkaisi taas olla agikisoja tarjolla jos nyt aloittaisi niiden koluamisesta kun niihin on niin helppo päräyttää, lahjattomat treenaa ;)

Jouluaattona lenkkeilemässä :)