Päivitellään nyt omien koiruuksien treenejä sekä terveystuloksia. Kelly eli Punasukan Rukkanen todettiin luustoltaan terveeksi, toki kennelliiton tädit eivät ole vielä lausuneet kuvia mutta kuvat näyttivät semmoisilta että voimme aloitella agilitya nyt kunnolla. Kelly kävi ensin olikohan se nyt 7kk ikäisenä välikuvissa kuvauttamassa olkapäät ja etupään ja nyt 12kk ikäisenä tutkittiin sitten muu luusto ja ei ollut huomauttamista mitään mikä estäisi meidän harrastuksia. On se vain onni meikäläisellä kun on ollut terveitä koiria. Kellyn elämä on myös ollut aikamoisen aktiivista ja railakasta. Se on saanut liikkua ja ulkoilla vapaana kokoajan pikku pennusta lähtien. Kesällä se on karvaton rotta ja talvella taas näytti karjalankarhukoiralta paksuine turkkeineen. Keevy kun viihtyy ulkona oli sää mikä tahansa. Kelly kaivelee kuoppia, juoksee ja rällää ja piilottelee crokseja lähimetsään. Kelly on vähän semmoinen taivaanrannan maalari. Nykyään se on hyvin nöyrä minulle ja siinä on tietyn tyyppistä huumoriakin kun se välillä esittää pientä ja reppanaa. Aina tietyin väliajoin se kantaa minulle punaiset villasukkani ja esittää hyvin huolestunutta. Tutulla meni taas käyttö/seka linjainen bc ocd leikkaukseen, miten surullista sekin on. Ehkä Kelly kantaa minulle aina murheissaan punaista sukkaa kun yksi sen rodun edustaja kannetaan leikkuu pöydälle, tai sitten minä keksin vain omiani. Kelly kantaa minulle punaista sukkaa siksi koska otan sen sitten aina se sukka suussa kainaloon <3 Kelly on aina syönyt hirveästi, se kuluttaa myös paljon. Pentuna sille upposi aikamoiset annokset safkaa. Vaikka tuskin tuosta koskaan tulee samanlaista bodaria kuin aussiet ovat. Keevy on enemmän semmoinen kestävyysurheilija :)

kuva%2813%29-normal.jpg

kuva%2812%29-normal.jpg

lillijakelly-normal.jpg

Lilli on Kellyn idoli :)

Sitten niistä treeneistä. Ollaan treenattu eri lajien parissa. Olemme tokoilleet tavoitteettomasti, no ehkä Kelly ja Emppu osallistuvat viikonloppuna möllitokoon. Saa nähdä ;) Emppu ja Lilli kävivät myös Rallytokoilemassa. Lilli hotki houkutuksen namit naamaan ja sen jälkeen ohjaajalla paloi niin käämit että loppu suoritus meni vähän häneksi. Emppu sentään sai hienon tuloksen ja sijoittuikin. Agilitya olen treenannut kolmikon kanssa myös. Harmiksi kisoja ei ole ollut nyt kun kerrankin ois aikaa käydä kisoissa. Marraskuun lopussa on vielä yhdet kisat ja joulukuun alussa toiset. Agility sujuu mukavasti ja itsekkin olen tykännyt käydä treeneissä nyt. Lilli kulkee kuin ajatus, Emppu on ihan kuumana ja oppinut vaikka ja mitä. Kellyllä on alkeet hallussa ja sitä pitää lähteä nyt kouluttamaan eteenpäin tarjoamisen kautta kun ei tämä puujalkapolvipökkelö tule koskaan sen perässä ehtimään. Keevy pinkokoot radalla yksinään ;) Paimennettukkin on siitä muhii myös hyvä blogikirjoitus takaraivossa. Mitä paimennus on, mitä hyötyä siitä on arjessa, miten kouluttaa koira niin että se pystyy työskentelemään aroilla seiniä päin juoksevilla lampailla kuin vanhoilla juntturoilla mitkä eivät liiku. Paimennuksessa on omat haasteensa ja vuodet on opettaneet että tämä laji ei ole ihan yksioikoinen. Koiraa tulisi kannustaa hakemaan, kiertämään, tekemään ja työskentelemään. Paimentaa voi myös eri eläimiä ja niissäkin on omat haasteensa. Paimennuskilpailuja on myös erilaisia ja niissä olevia lampaita on monenlaisia. Itse haluaisin että koirani osaisivat monipuolisesti kaikkea. Hakea laumaa ja saada vauhkot ja aratkin lampaat hallintaan mutta kuitenkin tehdä niin isolla moottorilla töitä että juntturatkin liikkuisivat. Lauman koko on myös aika mielenkiintoinen tekijä. Itse en myöskään polvivammani vuoksi halua eläimiä omille jaloilleni. Tai ainakaan kenenkään vieraan eläimiä, omat vielä menee kun tiedän etteivät ne tule vauhdilla päin. Muuten harjoittelemme poispäinajoa, kiertämistä ja hakukaaria niin etteivät elikot tule minun kintuilleni. Kova hinku olisi myös päästä vieraaseen paikkaan treenaamaan. Kotona kun nuo lampaat saan vaikka kuuseen paimennettua niin että juon itse kahvia terassilla...

Ja sitten hakuun. Haku on kyllä kanssa ihan paras laji. Haasteen tuo toki vuorotyöt ja maalimiesten kokoaminen päiväsaikaan. Toivottavasti saadaan vielä väkeä kasaan ennen kun lunta tulee liikaa. Hakumetsään kun mieleni janoaa. Se on vaan sellainen paikka että siellä ei mitään arjen suruja voi ajatella vaan painatetaan täysiä ;) Minun koirat on yleensä aina hiljaa autossa ja nukkuvat. Mutta ne tietävät tietyissä maastoissa kun auto alkaa poukkoilla että heiheihei herätys, tämä onkin hakumetsä. Olikin aikamoinen pettymys kun kävimme toissapäivänä vain lenkkeilemässä porukalla sellaisella alueella missä on parit hakutreenit pidetty. Muutenkin olen yrittänyt pitää koirat hyvässä kunnossa fyysisesti. Metsässä painatusta, paimennusta, porukkalenkkejä. Vapaanahan nuo on ulkona aamua iltaa pihalla niin paljon kuin sielu sietää mutta pyrin myös tietoisesti rasittamaan koiria välillä vähän enemmän. Emma kävi taas myös uimassa ja oli aivan liekeissä siitä hommasta. Ehkä me terästäydytään myös uimisen saralta näin talvellakin, kesällä toki tuli uitettua koiria järvissä enemmänkin, mutta ainakin Emma kaipaa läträämään ympärivuoden.

Syksy on liharikasta aikaa. Lihaton lokakuu tuli juurikin siihen aikaan kun lahdattiin hirviä ja lampaita. Koirille tietysti se tietää läjäpäin ruokaa. Emmalle on ilmeisesti tullut annettua hieman liikaa hirvenluita ja nyt me tässä yritämmekin karistaa isoimpia löysiä pois. Emma, Lilli ja Kelly painavat ihmeen kaupalla kaikki 17kg vaikka ovat kaikki ihan eri mallisia. Emma on tasapaksu labbisnahka, Lilli on matala ja lihaksikas, Kelly on korkea ja kapea. Noh, kukaan ei ainakaan ole luuviulu tai järkyttävä tankkeri. Mutta kyllä tämä koiran ruokkiminen on tarkkaa hommaa; Kelly ja Bina laihtuvat heti jos liikkuvat raskaasti. Kellyn ja Binan päivän ruoka-annos on myös todella iso. Emma ja Senni lihovat heti kun katsovatkin ruokaa päin. Senni kuitenkin hoikistuu metsästysaikana. Lilli nyt pysyy aika karskina bodarina mutta se tuntuu jotenkin olevan ihan maaninen ruokaa kohtaan. Eilen annoin vanhaksi menneen jäävuorisalaatin koirille ja Lilli yritti hyppiä toisten päälle ja pomotella koska hän haluaa syödä. Varmaan sillä jäi pentuajasta päälle joku ylensyöminen, kaikki ruoka mitä annetaan on mahtavan maukasta ja se on hotkittava mahdollisimman nopeasti alas.  Sitten kun saisi vielä tuon oman kropan kuntoon niin oishan se makeaa ;)

ryhma-normal.jpg

ryhma2-normal.jpg

Voisikohan jo pian olla kesä?

Tällä viikolla olisi tarkoitus vielä paimennella, käydä nätössä, möllitokossa ja agilityssa. Sunnuntaina levätään tai korkeintaan tokoillaan ihan vähän ;)