Kesällä meille on tulossa P-pentue. En vaan voi vastustaa tuota Peto On Irti nimeä jollekkin näistä tulevista palleroista. Rudin juoksuja ounastellaan että alkavat kesäkuussa. 

Eli pentuesuunnitelmat etenee. Rudi eli PAIM-T PAIM-E Pikipaimenen Syypää Sun Hymyyn astutetaan uroksella FI JVA FI TVA FI AVA JK2 BH Namikiss Iceman Max eli "Pummi". Kuten näköjään aina ennenkin tyydyn tuttuihin ja turvallisiin ja hyväksi havattuihin uroksiin. Pummin olen tuntenut jo pitkään sekä Pummin isä ja siskot on minulle tuttuja koiria. 

Narttuna pentueessa on Rudi joka on Lillin tyttö. Rudi on hyvin samanlainen kuin äitinsä, mutta mielestäni parempi versio; avoin ja luoksepäästävä. Rudi kilpailee agilitya maxi2-luokassa taitavan ohjaajansa kanssa. Rudi on suorittanut FCI PAIM-T taipparin sekä PAIM-E kokeen. Paimentaessa Rudi on herkkä ja nöyrä mutta äitinsä tapaan kuitenkin tarvittaessa vauhdikas. Rudin isä Uno on myös minulle pennusta asti tuttu koira. Rudin jalostuskäyttöä mietin pitkään kun viime elokussa Unon silmäpeilissä oli katarakta epäily. 19.1 kuintekin kävivät sekä Uno että Rudi silmäpeilissä ja molempien silmät oli puhtoiset. Unon diagnoosi on kuitenkin vielä elokuuhun asti avoin koska diagnoosit on aina vuoden voimassa. Uno on vauhdikas ja avoin koira. Uno, Lilli ja Rudi ovat kaikki olleet luonnetestissä laukausvarmoja. Rudi on muistaakseni kerran käynyt näyttelyssä pentuluokassa ja oli silloin PEK2 ja KP. Sievähän tuo on kuin sika pienenä, kuitenkin kropaltaan niin sporttimalli että varmaan tuo pentuluokan kunniapalkinto oli se uran kohokohta ;) Rudin luusto A/A lonkat, 0/0 kyynäreet, 0/0 polvet ja ltv0. Videota löytyy: https://www.youtube.com/watch?v=KljY3j-yATM

rudi1.jpg

rudi2.jpg

Pummin isään Texasiin tutustuin paimennusleirillä. Ensimmäinen reaktio: vau, olisipa minullakin yhtä hienosti koulutettu paimenkoira. Lilli ja Dixie (Dixie on Pummin sisko) oli molemmat silloin junnuja ja tuittupäitä lammaspaimenia. Texas hoiti ne "oikeiden koirien työt" kun pikkutytöt rälläsi. Myös Texun omistaja Mippe oli jotenkin ihana koiran käsittelijä; selkeä, luotettava ja jämpti. Texasilla oli vanhempana oireita mitä epäiltiin ensin autoimmuunisairaudeksi; lukuisia kokeita koirasta otettiin ja mitään sairautta ei löydetty. Myöhemmin Mippe kertoi minulle että oireet lähtivät Texulta kokonaan pois, kun koiran ruokinta vaihdettiin raakaruualle. Nykyään Texas on 11-vuotias "terhakka nuorimies" eli voi hyvin. Itsekkin kyllä vannon tuon raakaruuan nimiin. Vaikka mitä muut väittäisi niin en vaan saa jakeluun miten teollisesti tuotettu ruoka missä on ulkomaista (lääkittyä?) lihaa, säilöntäaineita, varastopunkkeja ja huonoja hiilareita tms. olisi koiralle yksistään soppeli ruoka. Pummin emä Kitka kilpaili maxi3-luokassa agilityssa ja oli myös lahjakas jäljestäjä. Kasvattaja Alli asuu myös täällä meidän huudeilla ja sitä kautta myös siskolikka Kawa on tullut tutuksi koiraksi minulle. 

Pirittaan ja Pummiin tutustuin myöhemmin täällä kotikonnuilla. Ensimmäisenä tuli mieleen että hyvähermoinen koira ja fiksusti käyttäytyy julkisilla paikoilla. (En voi sietää näitä ausseja mitkä nelivetopäällä vetävät hampaat irvessä omistajaansa pitkin ja poikin...). Pummin tittelirivistö kertoo Pirittan ja Pummin saumattomasta yhteistyöstä joka kyllä osui silmään jo ensi näkemältä. Siinä on parivaljakko missä molemmat luottaa toisiinsa ja yhdessä on hyvä tehdä töitä. Pummi on käynyt myös paimennusta kokeilemassa; syttyi hyvin, otti heti paineen vastaa ja kunnioitti niin ohjaajaa kuin paimennettavia eläimiäkin. Voimaa riitti hyvin vaikka koira toimi hienoeleisesti ja rauhallisesti; ihan kuin isälläänkin. Pummilla oli myös hyvä kaari, varmasti olisi hyvä kisakoira tähänkin lajiin, jos sattuu että omistaja joskus vielä innostuu ;) Käyttötulokset jalostuskoiralla eivät mielestäni ole välttämättömiä, mutta kyllähän ne aina jotain kertoo. Tärkeintä minusta kuitenkin Pummissa on se millainen se on kotikoirana; avoin ja selväpäinen kaveri. Oma ihanne koirani on selväpäinen, ohjaajalle nöyrä ja monipuolinen harrastuskaveri. En halua liiallista terävyyttä, kovuutta enkä pidättyvyyttä. Jos haluan vahtikoiran otan kaukaasianpaimenkoiran jos haluan viettitykin otan malinoissin. Australianpaimenkoiran kuuluu olla paimennusominaisuuksilla varustettu yleiskoira, hieman pidättyväinen saa rotumääritelmän mukaan olla. Jos itse saan valita otan aina sen avoimen koiran; nyky-yhteiskunnassa sen kanssa on silloin elämä huomattavasti helpompaa. Pummilla on A/B lonkat, 0/0 kyynäreet, terveet silmät ja selkä on kuvattu epävirallisesti terveeksi. Pummista löytyy videon pätkää täällä https://www.youtube.com/watch?v=qLCWqltgqGk

 

11903877_10200818060410953_5167465506350

pummi1.jpg

Pentue on ns. mittatilauspentue eli varauksia on jo valmiina meillä useampia. Jos kuitenkin etsit harrastuskaveria ja tuntuu että tässä voisi olla jotain mikä kolahti, pentuja voi kysellä sähköpostilla koirakoulutus(a)gmail.com. Ausseilla on yleensä isoja pentueita joten potentiaaliset kotikyselyt ovat aina tervetulleita. Myös Lillille on suunnitteilla pentue yhteistyössä Patchcoat-kennelin kanssa, siitäkin saa kysellä. Tätä juttua kirjoittaessa alkoi ihan "pikkuinen" pentukuume nousta...