Jees, toinen paimennuspäivä on siis takana ja Lindan antamat neuvot on kuin suuri möntti kurkussa että saattaa kestää tässä muutama viikko ennen kuin se möntti sulaa ja imeytyy meikäläisen tajuntaan. Tuli niin paljon uutta niin lyhyessä ajassa ettei sitä oikein meinaa käsittää.

No asiaan. Aamupäivällä oli jälleen Lilli kehässä ja lampaat olivat sitä mieltä että Lilli on niin pelottava ettei sitä kannata päästää lähimaillekkaan. Lillillä sitten vähän loppui kiinnostus lampaita kohtaan koska ei päässyt lähelle vaan lampaat karttoivat Lilliä. Pyöröaitaus koulutus oli tainnut olla tälle porukalle liikaa ja jouduimme vaihtamaan lampaita useaan otteeseen. Lilli sitten "keskittyi" paskansyömiseen aitauksessa kun ei se oikein tiennyt miten tulisi toimia. Minulla sitten oli työtä siinä että saataisiin sijaistoiminta pois ja katse lampaisiin. Ehkä palaamme sinikan oppeihin myös Lillin kanssa niin se pääsi lähemmäs laumaa ja ennen kaikkea isompaa laumaa, näin pieni lauma oli vähän liian arkaa väkeä.

Iltapäivällä otin sitten Sisun kehiin. Sisu oli erittäin kiinnostunut lampaista ja hyvin seurasi niiden liikkeitä aitauksessa. Kääntelimme lampaat pari kertaa eri suuntaan ja lopuksi vaan katselimme lampaita ja yritimme saada Sisun rentoutumaan. Ja rentoutuihan poika sitten ja istahti alas ja vain katseli lampaita sievästi. Linda kehui Sisua ja tuntui jotenkin muutenkin että taisi tykätä enemmän uroskoirista.

Mutta kotiin vietäväksi lähti kyllä muutama hyvä neuvo. Ja ehkä minäkin alan ajatella Sisun kanssa niin että töitä on tehtävä stressistä huolimatta. Vaikka treenikenttien hälinä  stressaisikin, on töitä tehtävä eikä antaa koiralle mahdollisuutta luistaa hommista vedoten ulkopuolisiin syihin. Tämänkin saattaa olla vaan minun omassa päässä kehitetty ongelma, ohjatuissa treeneissä kouluttajat käskevät jatkaa hommia ja kyllähän se Sisu sitten toimiikin. Asennetta vaan kehiin, näköjään. Samalla tavalla jos olen hevosen kanssa kisoissa ja se jännittää/pelkää/poukkoilee niin ei tulisi mieleenkään keskeyttää hommaa vaan kannustaa vaan hevonen töihin keinolla millä hyvänsä. Ehkä alan käyttää samaa logiikkaa myös koirien kanssa.

Huomaa sitä kyllä taas olevansa niin aloittelija, että ei se auta kuin tukkia niitä reenejä vaan entistä enemmän lisää kalenteriin.