Rakas ystäväni ja elämäni koira Sisu vaipui eilen ikuiseen uneen. Sisu oli hieno harrastuskoira ja opetti minulle ihan hirveästi ja koimme sen kanssa paljon ihania hetkiä. Muistot on onneksi tallella vaikka koiraa ei enää olekkaan.

Sisu pelko?puraisi miestäni Tommia käteen viikonloppuna ja pitkän harkinnan päätöksenä päätimme että Sisun on parempi jatkaa elämäänsä koirien taivaassa. Siellä ei pelkoa ja huolia ole. Tommilla ja Sisulla oli niin hyvät välit ja hieno suhde, joten oli todella outoa miten Sisu päätyi sitten puremaan. Tilanne meni siis niin että Tommi talutti Sisua kohti ulkona olevaa häkkiä ja puolivälissä matkaa Sisu laittoi jarrut pohjaan ja nappasi Tommia aika voimalla käteen. Mielestämme henkisesti terveen koiran ei tulisi käyttäytyä noin ja siksi päädyimme tähän todella vaikeaan päätökseen.

Nyt on niin haikea mieli ja hirveä ikävä tätä koiruutta, se ei kait auta kuin odotella jos sieltä tulisi vielä hyviäkin päiviä meidän perheelle. Sisu oli niin suuri ja valloittava persoona etten häntä unohda koskaan. Päätin myös etten kuunapäivänä enää ota kodinvaihtaja koiraa, melkein kaksi vuotta kaikki sujui todella hienosti ja sitten kävi näin.

Kiitos kaikille ystäville tuesta, Marjo kasvattajalle tuesta, kaikille meitä kouluttaneille erityisesti Marille ja Mikolle sekä hakuporukan ystäville. Sisu jatkaa nyt paimennusta pilvilampailla siellä jossain.