Viikonloppu vierähti Mudien ja Holskujen leirillä Kiteellä. Mukaan oli päässeet myös kaksi muuta aussieta joiden kanssa majoituimmekin sulassa sovussa samaan huoneeseen. Emppu ja Lilli nukkuivat omissa bokseissaan koska olin ihan varma että muuten ne olisivat kiivenneet tikapuita pitkin minun viereen parvelle nukkumaan ;) Perjantaina meillä oli ohjelmassa luentoa ja käytännön harjoituksia leikkimisestä ja leikin erilaisista ongelmista. Emmahan palkkaantuu mieluiten namuilla, Lillille käyvät molemmat. Emma leikkii kyllä silloin mielellään jos ruokaa ei ole näkyvissä.

Lauantaina treenasimme ensin agilitya ja sitten tokoa/tottista. Lillin kanssa harjoittelimme sitä että liikkuri seuraa ja ahdistelee meitä. Emman kanssa teimme perusasentoja ja seuraamista. Molemmat koirat suoriutuivat harjoituksista hyvin. Jos koira on käynyt viimeksi vuosi sitten kokeessa niin miten sille voisi olla liikkuri tuttu juttu, no ei mitenkään. Talven aika treenasimme ehkä yhdesti liikkurin kanssa eli oletusarvo ei hirveän hyvä ollut häiriölle. Hienosti kuitenkin suoriuduimme. Eli Lilli teki oikein mallikasta kontaktia häiriössä ja käytti takapäätä käännöksissä hienosti. Liikkurointi onnistui siis mainioisti, kiitokset kouluttajallemme Susannalle.

Eli edelleen:

  • koira ei voi osata häiriötä täydellisesti ennenkuin se on tottunut siihen ja sitä on treenattu
  • koira ei voi osata mitään liikkeitä kunnolla ellei sille ole sitä opetettu  
  • liikkeet täytyy osata suorittaa eri paikoissa ja erilaisissa häiriöissä
  • vaikka koira osaisi liikkeen kotona olohuoneessa se ei tarkoita sitä että se osaisi sen kisatilanteessa
  • paimenkoiran kuuluu tietyllä tapaa reagoida ärsykkeisiin, muuten se ei voi toimia paimennustehtävissä
  • kun reagointi ärsykkeisiin halutaan lopettaa täytyy ärsyke totutella koiralle ja tarjota koiralle vaihtoehtoinen toiminto

Eli toisin sanoen minulla sauhuaa korvista savu kun haukutaan koiria että ne ei kestä sitä sitä jos asiaa ei ole edes treenattu. Miten koira voisi kestää paikallaolossa riehuvat ja karanneet koirat jos sitä ei olla koskaan kokeiltu edes treeneissä. Omilta koiriltani en koskaan vaadi mitään sellaista mitä ne ei osaa ja kokeisiin ei mennä huvikseen räpeltämään mitä sattuu. Miksi mennä agikisoihin jos koiralle ei jaksa opettaa kontakteja, keppejä tai keinua kunnolla? Miksi mennä tokokokeeseen jos koira ei kestä sitä että vierestä lähtee kaveri? Omat koirani ovat tosi hyviä ja tarkkoja tekijöitä, jos ne ei osaa jotain asiaa niin saa katsoa vaan peiliin että mitä kuuluu ja kuka käskee. Tämä sepostus ei mitenkään liity leiriin, siellä meillä oli oikein mukavaa ja ihania ihmisiä ympärillä auttamassa ja porukalla treenaamassa. En vaan kestä sellaista että haukutaan koiran ominaisuuksia vaikka oikeasti vika on siellä remminpäässä ja treenauksen puutteessa. (Minun koiria ei ainakaan kukaan hauku tai suutun :D) 

Agilitypuolella saatiin noottia siitä että koirat ei irtoa tarpeeksi hyvin ja siitäkin voimme kiittää "taitavaa" ohjaajaamme. Kerran viikossa tapahtuvat agilitytreenit vaan ei oikein anna potkua siihen miltä se pitäisi näyttää. Mutta onnekseni voin kuitenkin todeta että ei me nyt ihan paskojakaan olla ;) Ja kyllä sitä aina uusilta kouluttajilta nappaa hyviä vinkkejä itselleen. Lauantai-iltana osallistuimme ratkiriemukkaisiin tosimölli ageihin Emman kanssa jotka keskeytyivät hienosti kesken radan koska superlaatuisen hajuaistin omaava Keinari pinkaisi kesken radan ihan eri suuntaan kun oli pongannut maassa olevaa ruokaa. Keinarillahan on tunnetusti melkoisen kova ruokahalu. Saimme kuitenni jatkaa radan loppuun ;)

Sunnuntaina treenasimme tottista. Emmalle ohjelmassa oli ensin hyppynouto. Olen niin mahtavan taitava heittäjä että harjoittelimme vinoja lähestymisiä esteelle. Emma osasi hienosti. Hyvin teki myös kapulan kanssa mutta onnistuin heittämään taas ihan päin persittä. Onneksi Emma peesaa. (Ne eivät tiedä mitä peesaa tarkoittaa niin se tarkoittaa sitä että toinen komppaa toista eli auttaa ja on samaa mieltä asiasta ;)) Toinen asia mitä treenasimme oli eteenmeno. Lupaan ja vannon että huomenna treenaan sitä Emman kanssa kun se saatiin niin mahtavasti alulle.

Lillin kanssa treenasimme ensin seuruuta; ohjelmassa häiriköintiä ja henkilöryhmä. Kivasti koiruus korjasi vaikka vieressä olevan kaksi pentu koiraa olivat ihan hurjan paha häiriö meille ;) Sitten Lillille tunnari, hienosti se veti sen; laukalla kapuloille, rauhallista haistelua ja nätisti otti oman nosti ja palautuksesta tuli sitten aikamoiset kemut. Lopuksi Lilli treenasi vielä ruutua mikä on meillä alkutekijöissä. Siihenkin saatiin uusia vinkkejä ja nyt ei vaan tarvisi kun toteuttaa niitä vinkkejä ;) Sunnuntaina emme harmiksi kerenneet treenata agia koska pelkäsin että nukahdan rattiin jos lähden kovin myöhään. Kyllä vähän harmitti kun saimme jo lauantain koulutuksissa niin paljon ajattelemisen aihetta. Kiitokset suuret lähtee myös siis leirin agikouluttajallemme :)

Kuvassa Lilli treenaa henkilöryhmää, ihana nurmikko ja ihana Villa Taivaannastan jätti tottiskenttä :) Kuvasta kiitos Mia Kulmalalle

Nyt vaan innolla odottelemme seuraavia leirejä, onneksi jo ensi viikolla pääsemme Kuttukuuhun leireilemään, huisia! Tänään treenasimme agia molempien kanssa Mikon koutsauksessa. Treeneissä oli taas niin vaikea rata että huh hellettä. Koirat kulkee hienosti, itse tietysti aina häiriköin koiria välillä tekemällä virheitä. Erityisen ylpeä olin Empusta kun se pysähtyi laukasta puomin alastulolle. Kontaktit on semmonen juttu mitkä minusta koiran tulee suorittaa itsenäisesti, sinne on itse turha mennä räpeltämään koska sinen ei kuitenkaan aina kerkeä. Eli itsenäisesti koiran kuuluu käydä 2o2 asennossa. Samoten kepit; kepeille ei mennä sörkkimään vaan koira suorittaa ne itsenäisesti. Eri asia sitten kun koira on esim. kisaava ja halutaan harjoitella törkkäyksiä tms. Nyt vaan jos ja kun jaksan treenata agilitya niin keskityn näihin asioihin: itsenäinen pujottelu Emmalle, kontaktitreeniä Emmalle, Lillille irtoamista kaikilla mahdollisilla esteillä. Niin ja itselle tietysti sitä kunnon kohotusta.  Emmalle oli tavoitteena Kajaanin kisat 2013, mutta katsotaan nyt saadaanko koira sille tasolle mihin olisin tyytyväinen. Lillin kanssa mennään kisaamaan taas kunhan olisi joskus vapaata. Alkaa nuo paimennushommat puskea sen verta päälle että saa nähdä milloin olisi kalenterissa vapaata. Tokoakin pitäisi varmaan joskus kisata kun Lype olisi siihen niin taitava, voi auts vaan kun jaksaisin treenata ja harjoitella. Tällähetkellä vaan ei kyllä innosta. Jos vaikka sais niitä jälkiä tehtyä jossainvaiheessa ja katsoa oisko se JK1 ihan mahdoton rasti meille ;) Tottis muuten alkaa olla aika hauskalla mallilla, eteenmenoa pitäisi vaan opettaa. Onneksi koirat on nuoria, terveitä ja innokkaita, hyvin tässä on aikaa vaikka välillä muka tuntuu että olen niin laiska ja saamaton. (Ja tyhmäkin...)

Paimennettukkin ollaan ja olen huomannut että olen opettanut Tukko-nimiselle lampaalle hienon PK-puolen seuraamisen. Todistusaineistoa:

pikkuisen painaa jalalle, niinkuin pk-lampaan kuuluukin..

käännös oikeaan saisi olla hieman tiiviimpi...

Tässä Tukon kontakti on hieman tippunut^

Nyt se taas tiivistää seuruupaikkaansa :D

Tukko: "Ja hitto nyt se kiittää tuota rakkia vaikka mä seurasin vaikka kuinka kauan, ei ole PK-lampaan elämä helppoa!"

 

 

Paimennustreenien jälkeen Lilli ja Duke joutuivat vielä poseeraamaan vesisateessa :)