Penneleitä on kyselty paljon, kiitokset kasvattieni ihanille omistajille kun ovat niittäneet mainetta tuolla kylänpinnassa hyvällä käytöksellä ja upealla ulkonäöllä ;) Tälle vuodelle olisi suunnitteilla pentuja Lillille. Olettaen että Lillin terveystulokset ovat edelleenkin priimaa. Lilli käy toivonmukaan hyppelemässä kesäkuussa agiltiyn SM kisoissa. Sen jälkeen olisi pentuhommelit ajankohtaisia. Lillin edelliset pennut ovat olleet kaikinpuolin terveitä ja hyväluonteisia. Mitään kotisohvan löntyksiä ne eivät ole vaan vauhdikkaita ja vilkkaita koiria moneen menoon. Näitä penneleitä voi kysellä minulta esimerkiksi facebookissa yksityisviestillä. Luulen että siellä olevat viestit tavoittavat minut parhaiten tässä mukamaste kiireisessä elämässäni.

Lilli (PAIM-E TK1 BH Patchcoat Shanghai Lily HCT JHD STDs) ja Pikipaimenen S-pentue 

Myös Kellyltä (bordercollieni) on kysytty pentuja. Siis häh, kuka haluaa maanisen ja höslänköslän tautisen nopean kahelin? Ilmeisesti aika moni. Bordercollie rodun terveystilanne mietityttää minua kasvattajana. Aussie on niin paljon helpompi rotu minulle, enemmän tietoa epilepsiasta, ei ocd ongelmaa, lonkkaindeksit hyvät usealla eri linjalla, tuttuja koiria ja kasvattajia paljon. Bordercollie taas on minulle vieraampi rotu. Mutta tottahan se on bordercollie on paimennuskisoissaan "ainoaa laatuaan" ja jos haluaa agilityssa pärjätä huippujen seassa voi borderilla päästä helpommin sinne korkealle arvokisoihin. Omaan lapaseen käy hyvin aussie; se on mielestäni helpompi kouluttaa ja se soveltuu minun lampailleni paremmin. Mutta onhan tuo Kelly aivan verraton peli kun lampaat on jossain kilometrin päässä lietsussa karkuteillä. Aussie on siinä tilanteessa jaa että niinkö missä päin ne on ja Kelly taas lähtee hakemaan vaikka tuhannenhevonjeerasta asti. Kaari ja vauhti on kyllä sen rodun valttikortti.

Myös agilitya ollaan treenattu Kellyn kanssa vähän ja kieltämättä ehkä itseäkin huvittaisi alkaa treenata sitä enemmänkin. Agility sopii nyt minulle nyt hitusen paremmin lajina kun polvi taas toimii ja painokin on tippunut vuoden aikana semmoiset -13kg. Toki omat juoksutreenit on vielä ihan alkutekijöissään. Kelly on kiva bc agiin; se ei vuoda ja ei rysäyttele rimoja ja istua napottaa rauhallisin mielin lähdössä. Kontaktit on näpsäkät ja rimat olleet nyt ehkä 45cm. Kepin on vielä vaiheessa. Kelly on myös taitava jäljestäjä ja hakumetsässäkin olisi tykki jos joku reipas omistaja sen sinne treeneihin joskus veisi. 

Aussie vai bc? Tämä ikuinen kysymys. Riippuu keltä kysyy ja mitä haluaa ;) Koiristahan on vaikka ja mihin, ihminen on se kuka päättää mitä haluaa ja mitä jalostaa. Itsellä on tällähetkellä talossa viisi upeaa koiraa, vain minä olen niiden hidasteena mitä niistä tulee ja mitä niillä tehdään ;) 

 

ps. Keevy <3